Tämä sivusto esittelee Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtuurin laitoksella laadittua diplomityötä. Työn tekijä Sofia de Vocht on Helsingissä asuva arkkitehtiylioppilas, joka valmistuu syksyllä 2010 arkkitehdiksi. Diplomityö käsittelee muuttotappiosta kärsiviä suomalaisia kaupunkeja ja erityisesti Varkauden kaupunkia. Työssä neljä vaihtoehtoista skenaariota, joissa käsitellään Varkauden selvitymisstrategioita käynnissä olevassa rakennemuutoksessa. Tällä sivulla voit tutustua diplomityön tekstiin ja kuviin sekä kommentoida ja osallistua keskusteluun.
Mihin suuntaan Varkautta tulisi tulevaisuudessa kehittää?
DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ
Yli puolet Suomen kunnista menettää jatkuvasti asukkaitaan. Muuttotappio on ongelma etenkin taajamoituneilla alueilla, sillä taajamissa kutistumisen vaikutukset tulevat nopeasti näkyviin kaupunkikuvassa. Tässä diplomityössä perehdytään kaupunkien kutistumiseen suomalaisena ilmiönä. Esimerkinomaisena tutkimus- ja suunnittelukohteena on Pohjois-Savossa sijaitseva Varkauden kaupunki.
Kaupunkien kutistuminen on globaali ilmiö, jota esiintyy erityisesti teollistuneissa maissa. Poliittinen tai ympäristökatastrofi voi äkillisesti tyhjentää kaupungin, mutta tällä hetkellä Suomessa kutistumista aiheuttaa talouden rakenteiden muutos. Tyypillinen kutistuva kaupunki on pienikokoinen entinen teollisuuspaikkakunta. Suurissa kaupungeissa uuden talouden palveluyritykset hyötyvät toisistaan ja löytävät helposti nuorta ja osaavaa työvoimaa. Tämän johdosta työpaikat siirtyvät suuriin kaupunkeihin ja ihmiset muuttavat niihin. Kaupunkien välisen muuttoliikkeen lisäksi haja-asutusalueiden taajamia vilkkaampi väestökasvu jyrkentää muuttotappioisten kuntien kaupunkikeskustojen tyhjenemistä. Muuttoliikkeen valikoiva ominaisuus aiheuttaa muutoksia kutistuvien kaupunkien väestössä: iäkkäät ja vähemmän koulutetut jäävät muita useammin asumaan muuttotappioisille seuduille. Tyhjiksi jäävät asunnot aiheuttavat asuntomarkkinoiden tyhjäkäyntiä, minkä vuoksi kutistuvissa kaupungeissa joudutaan purkamaan asumiskelpoisia rakennuksia. Toimiva elinkeinorakenne ja hyvä työllisyys ovat kaupungin olemassaolon edellytys ja ainoa keino loiventaa kutistumiskehitystä.
Varkaus on tyypillinen suomalainen kutistuva kaupunki. Se on teollisuuskaupunki, joka on syntynyt paperitehtaan ympärille. Tehtaan mittava maanomistus ja tehtaan johdon voimakas osallistuminen kaupunkisuunnitteluun viime vuosisadan alkupuolella, teollisuusalueiden sijainti keskellä kaupunkia, haastava topografia sekä 1960-luvun kaupunkisuunnittelun ylimitoitetut väestöennusteet ovat hajauttaneet Varkauden kaupunkirakennetta. Kaupunkirakenteen merkittävin ongelma on keskusta-alueen jakautuminen kahteen itsenäiseen liikekeskustaan. Varkaus on kuitenkin omaleimainen ja kaunis paikkakunta, jossa yhdistyy sijainti järvien keskellä, rosoinen teollisuusarkkitehtuuri sekä tehtaan mukanaan tuoman vaurauden jälkeensä jättämä arvokas rakennuskanta. Keskellä kaupunkia sijaitseva valtava paperitehdas hallitsee jylhästi kaupunkikuvaa.
Varkaus on menettänyt 15 prosenttia vuoden 1986 huippuväestöstään ja kutistumiskehityksen ennustetaan jatkuvan niin että kaupungin nykyisestä noin 23 000 asukkaasta on jäljellä noin 18 000 vuoteen 2040 mennessä. Itse kaupungin lisäksi sen naapuruskunnat ovat menettäneet huomattavan osan väestöstään. Väkikato näkyy kaupungissa rakennusten korkeana tyhjyysasteena ja asuntojen alhaisina hintoina sekä ikääntyneiden suurena osuutena väestöstä ja kuntatalouden ja kunnan taloudellisen huoltosuhteen heikkenemisenä. Kaupungissa sijaitseva paperitehdas on edelleen merkittävä työllistäjä, joten metsäteollisuuden käynnissä oleva rakennemuutos saattaa tulevaisuudessa jyrkentää entisestään kutistumiskehitystä.
Talouden rakennemuutoksen edessä Varkauden tulevaisuus on täynnä epävarmuuksia. Tulevaisuutta on diplomityössä haarukoitu neljän vuodelle 2030 laaditun skenaarion avulla. Skenaariot ottavat kantaa väkiluvun muutokseen, elinkeinorakenteen uudistumiseen ja kaupungin keskustan sijoittumiseen. Ensimmäisessä Varkauden tehdasalueelle syntyy valtion innovaatiostrategian mukainen uudistunut metsäteollisuusklusteri. Toisessa kaupunkia pyritään sopeuttamaan yhä pienemmälle ja iäkkäämmälle väestölle. Kolmannessa Varkaus menettää edelleen vakituisia asukkaitaan, mutta väkilukua korvaa kesäasukkaiden suuri määrä. Varkaus on kehittynyt veneilijöiden ja mökkeilijöiden kesäkaupungiksi ja ranta-alueet on otettu virkistyskäyttöön. Neljännessä Varkaus on kuihtunut muutaman tuhannen asukkaan kyläksi, mutta tyhjien tilojen paljous ja salliva ilmapiiri houkuttelevat autioituneeseen kaupunkiin uusia asukkaita. Kukin skenaario tarjoaa mahdollisuuden kaupunkirakenteen hajautumisen torjumiseksi ja kaupungin keskustan todellisen paikan määrittämiseksi.
Kaupunkien kutistuminen on globaali ilmiö, jota esiintyy erityisesti teollistuneissa maissa. Poliittinen tai ympäristökatastrofi voi äkillisesti tyhjentää kaupungin, mutta tällä hetkellä Suomessa kutistumista aiheuttaa talouden rakenteiden muutos. Tyypillinen kutistuva kaupunki on pienikokoinen entinen teollisuuspaikkakunta. Suurissa kaupungeissa uuden talouden palveluyritykset hyötyvät toisistaan ja löytävät helposti nuorta ja osaavaa työvoimaa. Tämän johdosta työpaikat siirtyvät suuriin kaupunkeihin ja ihmiset muuttavat niihin. Kaupunkien välisen muuttoliikkeen lisäksi haja-asutusalueiden taajamia vilkkaampi väestökasvu jyrkentää muuttotappioisten kuntien kaupunkikeskustojen tyhjenemistä. Muuttoliikkeen valikoiva ominaisuus aiheuttaa muutoksia kutistuvien kaupunkien väestössä: iäkkäät ja vähemmän koulutetut jäävät muita useammin asumaan muuttotappioisille seuduille. Tyhjiksi jäävät asunnot aiheuttavat asuntomarkkinoiden tyhjäkäyntiä, minkä vuoksi kutistuvissa kaupungeissa joudutaan purkamaan asumiskelpoisia rakennuksia. Toimiva elinkeinorakenne ja hyvä työllisyys ovat kaupungin olemassaolon edellytys ja ainoa keino loiventaa kutistumiskehitystä.
Varkaus on tyypillinen suomalainen kutistuva kaupunki. Se on teollisuuskaupunki, joka on syntynyt paperitehtaan ympärille. Tehtaan mittava maanomistus ja tehtaan johdon voimakas osallistuminen kaupunkisuunnitteluun viime vuosisadan alkupuolella, teollisuusalueiden sijainti keskellä kaupunkia, haastava topografia sekä 1960-luvun kaupunkisuunnittelun ylimitoitetut väestöennusteet ovat hajauttaneet Varkauden kaupunkirakennetta. Kaupunkirakenteen merkittävin ongelma on keskusta-alueen jakautuminen kahteen itsenäiseen liikekeskustaan. Varkaus on kuitenkin omaleimainen ja kaunis paikkakunta, jossa yhdistyy sijainti järvien keskellä, rosoinen teollisuusarkkitehtuuri sekä tehtaan mukanaan tuoman vaurauden jälkeensä jättämä arvokas rakennuskanta. Keskellä kaupunkia sijaitseva valtava paperitehdas hallitsee jylhästi kaupunkikuvaa.
Varkaus on menettänyt 15 prosenttia vuoden 1986 huippuväestöstään ja kutistumiskehityksen ennustetaan jatkuvan niin että kaupungin nykyisestä noin 23 000 asukkaasta on jäljellä noin 18 000 vuoteen 2040 mennessä. Itse kaupungin lisäksi sen naapuruskunnat ovat menettäneet huomattavan osan väestöstään. Väkikato näkyy kaupungissa rakennusten korkeana tyhjyysasteena ja asuntojen alhaisina hintoina sekä ikääntyneiden suurena osuutena väestöstä ja kuntatalouden ja kunnan taloudellisen huoltosuhteen heikkenemisenä. Kaupungissa sijaitseva paperitehdas on edelleen merkittävä työllistäjä, joten metsäteollisuuden käynnissä oleva rakennemuutos saattaa tulevaisuudessa jyrkentää entisestään kutistumiskehitystä.
Talouden rakennemuutoksen edessä Varkauden tulevaisuus on täynnä epävarmuuksia. Tulevaisuutta on diplomityössä haarukoitu neljän vuodelle 2030 laaditun skenaarion avulla. Skenaariot ottavat kantaa väkiluvun muutokseen, elinkeinorakenteen uudistumiseen ja kaupungin keskustan sijoittumiseen. Ensimmäisessä Varkauden tehdasalueelle syntyy valtion innovaatiostrategian mukainen uudistunut metsäteollisuusklusteri. Toisessa kaupunkia pyritään sopeuttamaan yhä pienemmälle ja iäkkäämmälle väestölle. Kolmannessa Varkaus menettää edelleen vakituisia asukkaitaan, mutta väkilukua korvaa kesäasukkaiden suuri määrä. Varkaus on kehittynyt veneilijöiden ja mökkeilijöiden kesäkaupungiksi ja ranta-alueet on otettu virkistyskäyttöön. Neljännessä Varkaus on kuihtunut muutaman tuhannen asukkaan kyläksi, mutta tyhjien tilojen paljous ja salliva ilmapiiri houkuttelevat autioituneeseen kaupunkiin uusia asukkaita. Kukin skenaario tarjoaa mahdollisuuden kaupunkirakenteen hajautumisen torjumiseksi ja kaupungin keskustan todellisen paikan määrittämiseksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)